Älykäs autoilu blogi

 

 

 

Mitä kaikkea älykäs autoilu tänä päivänä tarkoittaa? Millaisia kysymyksiä tulevaisuuden autoiluun liittyy? Entä autoilu palveluna? Tässä blogisarjassa Laakkonen avaa autoilijoille selkeämpää ja kirkkaampaa kuvaa autoilusta tänään ja huomenna. Valintoja on tarjolla valtavasti ja ala kehittyy vauhdilla. Haluamme, että suomalainen autoilija pysyy turvallisesti kyydissä ja myös hieman nauttii matkanteosta.

Autoalan kolme teesiä: autonomia, uudet palvelumuodot ja osaajapula

15. helmikuu 2019
Laakkonen-konsernin toimitusjohtaja Tero Panhelainen odottaa innolla autonomisen autoilun etenemistä ja kannustaa autoalan toimijoita kehittämään kuluttajille uudenlaisia palvelumalleja sekä viestimään uusista innovaatioista ihmisille aktiivisesti. ”Nuori sukupolvi ei ole esimerkiksi kiinnostunut auton omistamisesta, mutta kaipaa silti autoilun vapautta.”

Laakkonen-konsernin toimitusjohtaja Tero Panhelainen odottaa innolla autonomisen autoilun etenemistä ja kannustaa autoalan toimijoita kehittämään kuluttajille uudenlaisia palvelumalleja sekä viestimään uusista innovaatioista ihmisille aktiivisesti. ”Nuori sukupolvi ei ole esimerkiksi kiinnostunut auton omistamisesta, mutta kaipaa silti autoilun vapautta.”

Laakkonen-konsernin toimitusjohtaja Tero Panhelainen miettii usein, millaista elämä olisi, jos hänen ei tarvitsisi kuskata päivittäin lapsia harrastuksiin. Tai jos ei joutuisi ajamaan ruuhkassa töihin, vaan voisi käyttää tämän ajan vaikkapa lempikirjojen lukemiseen?

Autoala elää historiansa suurinta murrosvaihetta. Monista mullistuksista suurimpana Panhelainen pitää autonomista autoilua. Kukaan ei tiedä, milloin itseohjautuvat autot ovat arkipäivää, mutta niitä kohti ala kulkee. Autoilijat ovat jo vuosia kuulleet tarunomaisia tarinoita robottiautojen mahdollisuuksista.

”Kun autot liikkuvat autonomisesti, tämä vaikuttaa hyvin laaja-alaisesti ajankäyttöömme. Elämässä voi tulevaisuudessa miettiä, minne kaikkialle haluan ajaa autolla, minne taas joudun ajamaan. Ajamisesta tulee entistä enemmän nautinto ja valinnan asia. Lisäksi autonominen autoilu luo valtavasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia”, Panhelainen kertoo.

Hänen mukaansa autonomisen autoilun ja siihen liittyvien palveluiden suurimmat kysymykset liittyvät lainsäädäntöön: millä laajuudella ja aikataululla teknologian hyödyntäminen on mahdollista?

”Teknologia itsehän on pitkälti läsnä, kuljettaja ei sitä vain itse huomaa. Esimerkiksi turvateknologia uusissa autoissa on viety todella pitkälle.”

Joka kuudes auto ostetaan jo yksityisleasingilla

Autoiluun vaikuttavat lukuisat kulttuurilliset, arvoihin, lainsäädäntöön ja ilmastonmuutokseen liittyvät asiat. Vaikka autonostaja joutuu tänä päivänä painimaan kimuranttien kysymysten kanssa, Panhelainen toivoisi, etteivät ihmiset menettäisi autonostamiseen liittyvää iloa. Autoalan toimijoiden tehtävä on tarjota ihmisille ammattimaista opastusta autoilun erilaisiin vaihtoehtoihin ja siten keventää heidän arjen taakkaansa.

Nuori sukupolvi ei esimerkiksi ole kiinnostunut autonostamisesta. Y-sukupolvi ei ylipäätään halua sitoutua omistamiseen, oli kyseessä sitten auto, koti tai kesämökki. Silti he haluavat liikkua vapaasti paikasta toiseen tulevaisuudessakin.

”Monet asiat aiheuttavat tällä hetkellä epävarmuutta autonostajassa. Toivoisin, että autoiluun liittyvissä kysymyksissä tehtäisiin ylätasolla suuria linjauksia ja mentäisiin elämässä eteenpäin”, Panhelainen sanoo.

Miten voimme houkutella uutta sukupolvea innostumaan autoilusta? Tätä kysymystä jokainen autoalan yritys miettii kuumeisesti. Koska omistaminen ei enää ole itseisarvo nuorille aikuisille, palveluntarjoajat ovat joutuneet miettimään uusia palvelumalleja.

”Ihmiset ovat alkaneet hellittää omistamisesta. Tämä on hieno asia. Meillä Laakkosella jo 15 prosenttia uusista autoista myydään yksityisleasingillä eli FiksuDiili-mallillamme. Ideana siinä on maksaa auton käytöstä ilman omistamisen taakkaa. Palvelumalli räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaiseksi.”

FiksuDiilissä kyse voi olla pelkästä auton vuokraamisesta tai sopimukseen voi liittyä erilaisia palveluita, kuten huollot, kilometrit ja vakuutukset”, Panhelainen jatkaa.

”Autoala on nukkunut 50 vuotta”

Jotta autoala pystyy vastaamaan ihmisten uudenlaisiin toiveisiin ja houkuttelemaan osaavia työntekijöitä, myös johtamisen täytyy muuttua perinteisillä toimialoilla. Tämä tarkoittaa Panhelaisen mielestä käytännössä sitä, että autoritäärisestä johtamisesta siirrytään osallistavaan johtamiseen.

”Päätöksiä tehdään yhdessä, ihmisiä motivoidaan työhönsä ja erilaisia sitouttamisen malleja kehitetään myös yhdessä”, Panhelainen luettelee.

Myös autoala kärsii osaajapulasta: jälkimarkkinoinnin ammattilaisista, hyvistä mekaanikoista ja automaalareista on huutava pula. Ala on jo lähtenyt taklaamaan ongelmaa esimerkiksi oppilaitosyhteistyöllä. Myös työnantajamielikuvalla on Panhelaisen mukaan suuri merkitys rekrytointien onnistumiseen.

Autoalan yrityksillä olisi Panhelaisen mukaan opeteltavaa viestimisessä ihmisille.

”Selkeä ja avoin viestiminen ihmisille vie asioita eteenpäin. Suomalainen autoala on ollut 50 vuotta vähän nukuksissa. Meidän pitäisi ripeästi herätä aktiivisempaan ja avoimempaan keskusteluun autoilijoiden kanssa mitä erilaisimmista aiheista.”

Teksti: Jonna Vuokola

 

 

 

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa LinkedInissä
Laakkonen
Hakuvahdit (0)