Hakuvahdit (0)

Opas käyttövoiman valintaan


Bensiini, diesel, sähkö, kaasu vai erilaiset biopolttoaineet? Käyttövoimavalikoima monipuolistuu koko ajan, mutta mistä tietää, mikä käyttövoimista on itselle paras vaihtoehto? Tällä sivulla esittelemme yleisimmät käyttövoimat ja kerromme, mitä kannattaa ottaa huomioon käyttövoimaa valitessa.


Bensiini – Varma valinta lyhyille matkoille
Bensiini on henkilöautojen yleisin käyttövoima. Noin 70 prosenttia Suomessa käytössä olevista henkilöautoista on bensiinikäyttöisiä.

Bensiiniautoja on viime vuosikymmeninä kehitetty ahkerasti entistä taloudellisempaan, vähäpäästöisempään ja tehokkaampaan suuntaan. Esimerkiksi ottomoottorin taloudellisuutta on parannettu muun muassa suorasuihkutustekniikalla, muuttuvalla venttiiliajoituksella, ahtimilla sekä hybriditeknologialla, jossa ottomoottorin apuna käytetään sähkömoottoria autojen kiihdytyksissä ja jarrutusenergian talteenotossa. Bensiinimoottorin pakokaasupäästöjä on puolestaan vähennetty kolmitoimikatalysaattorilla sekä pakokaasujen takaisinkierrätyksellä ja hiukkassuodattimilla.

Bensiinimoottori sopii pienen tai keskikokoisen auton kuskeille, jotka ajavat alle 20 000 kilometriä vuodessa. Bensiiniauto on dieseliä parempi vaihtoehto, jos lyhyitä ajomatkoja on paljon. Jos bensiiniautosta haluaa ympäristöystävällisemmän, kannattaa auto valita lukuisten hybridimallien joukosta.
Diesel – Taloudellinen valinta paljon ajavalle
Suomi on harvaan asuttu, pitkien etäisyyksien maa, jossa autolla taitetaan sekä työ- että vapaa-ajan matkoja. Suomessa noin kolmannes henkilöautoista on dieselkäyttöisiä, sillä nykyaikainen dieselauto on energiatehokas ja taloudellinen vaihtoehto paljon ajavalle – myös päästöjen näkökulmasta.

Dieseliä harkitsevan kannattaa laskea käyttövoimavaihtoehdon kannattavuus omassa ajorutiinissaan ennen auton ostoa. Diesel kannattaa valita silloin, kun ajokilometrejä kertyy yli 20 000 vuodessa keskikokoisella tai suurella henkilöautolla.

Modernien dieselmoottoreiden pienhiukkaspäästöt ja typen oksidipäästöt on saatu uusin tekniikoin vähenemään murto-osaan siitä, mitä ne olivat vanhoissa dieseleissä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana dieselautojen päästörajoja on myös kiristetty merkittävästi – typen oksidipäästöjen raja on tiukentunut noin 70 prosenttia ja hiukkaspäästöjen raja 80 prosenttia. Uusimman pakokaasupäästöjä sääntelevän Euro 6 -normin mukaisen dieselauton typen oksidipäästöt ovat samaa luokkaa kuin bensiiniautolla.

Dieselautoihin voi tankata myös vähäpäästöistä, uusiutuvaa dieseliä päästöjen pienentämiseksi. Tulevaisuudessa hybridivoimalinjat parantavat dieselin energiatehokkuutta ja vähentävät päästöjä entisestään.
Sähkö – Ympäristötietoisen autoilijan valinta
Täyssähköautossa voimanlähteenä on sähkömoottori, joka saa kaiken käyttämänsä energian ulkopuolisesta sähköverkosta. Sähköautossa voimalaitteen komponentit ovat sähkömoottori, ajovoima-akku ja ohjauselektroniikka. Täyssähköautolla voi yhdellä latauksella ajaa tyypillisesti 150–500 kilometriä.

Täyssähköauton tuomat kustannus- ja ympäristösäästöt syntyvät edullisista ajokilometreistä. Sähköauto on erinomainen valinta autoilijalle, joka haluaa pienentää henkilöautoilun päästöjä ja energiankulutusta ja jolta löytyy auton latausmahdollisuus kodin lisäksi työpaikalta. Sähköauto tarjoaa kuskilleen äänettömän, tehokkaan ja ympäristöystävällisen ajokokemuksen.

Sähköautojen latausverkostoa kehitetään koko ajan, mutta sähköautoa harkitsevan on syytä tarkistaa julkisten latauspisteiden sijainnit – etenkin jos suuntaa sähköautolla pidemmälle matkalle.
Hybridi – Taloudellinen ja tehokas valinta kaupunkiajoon
Viime vuosina hybriditeknologia on yleistynyt etenkin bensiinikäyttöisissä autoissa. Hybridiautoissa on polttomoottorin lisäksi sähkömoottori ja -generaattori sekä käyttövoima-akku ja ohjauselektroniikkaa.

Täyshybridi kykenee liikkumaan pelkän sähkömoottorin voimin, kun taas kevythybridissä sähkömoottori vain avustaa polttomoottoria. Täyshybridit ja kevythybridit tuottavat kaiken tarvitsemansa energian polttoaineista ja käyttävät sähköä energian varastoinnin muotona – niitä ei siis ole mahdollista ladata ulkoisesta lähteestä. Bensiinihybridin taloudellisuus perustuu jarrutusenergian talteenottoon ja sähkön käyttöön avustavana energiana kiihdytyksissä sekä siihen, että polttomoottori voidaan sammuttaa auton rullatessa vapaalla. Jarrutusenergiaa ladataan generaattorin kautta akustoon, johon varattua energiaa sähkömoottori käyttää.

Ladattavat hybridit luokitellaan puolestaan sähköautoiksi, sillä niillä voi ajaa ulkoisesti ladattavalla akulla ja yksinomaan sähkömoottorilla.

Hybridit ovat energiataloudellisia etenkin kaupunkioloissa, joissa tehdään paljon hidastuksia ja kiihdytyksiä. Hybridi sopiikin autoilijalle, joka pystyy ajamaan päivittäiset matkansa ainakin pääosin sähköllä sekä lataamaan autonsa edullisesti joko kotona tai työpaikalla.
Kaasu – Vähäpäästöinen vaihtoehto fossiilisille polttoaineille
Kaasu soveltuu samanlaiseen ottomoottoriin kuin bensiini. Tällä hetkellä lähes kaikki markkinoilla olevat kaasuautot ovat kaksikäyttöisiä autoja, eli niillä voi kaasun lisäksi ajaa bensiinillä. Kaksikäyttöisissä autoissa on kaksi erillistä polttoainetankkia.

Kaasu on polttoainekustannuksiltaan edullinen käyttövoimavaihtoehto. Kaasukäyttöisten autojen polttoaineena käytetään joko maakaasua tai biokaasua, joten päästötkin ovat fossiilisia polttoaineita pienemmät. Biokaasun ekologisuutta lisää entisestään, että se on täysin uusiutuva polttoaine, jonka valmistuksessa käytetään muun muassa kotitalouksien ja kauppojen biojätettä.

Viime vuosina kaasunjakeluverkosto on laajentunut ja uusia jakeluasemia on avattu maanlaajuisesti. Ennen ostopäätöksen tekemistä kaasuautoa harkitsevan kannattaa kuitenkin tarkistaa, missä lähin tankkausasema sijaitsee. Kaasulla ajamisen toimintamatka on automallista riippuen 300–500 kilometriä.

Valtio tukee perinteisellä käyttövoimalla toimivan auton muuntamista kaasukäyttöiseksi 1 000 euron muuntotuella vuoteen 2021 asti.
Biopolttoaineet – Budjettivaihtoehto ympäristöystävälliseen autoiluun
Biopolttoaineet tarjoavat ympäristöystävällisen vaihtoehdon fossiilisille polttoaineille. Ne myös soveltuvat osin jo olemassa olevaan autokantaan. Kaikki Suomessa jakelussa olevat liikenteen polttonesteet sisältävät biokomponentteja, joiden määrä perustuu kansallisen polttoaineiden laatuasetuksen raja-arvoihin ja standardien laatukriteereihin. Biopolttoaineiden osuutta liikennepolttoaineissa on tarkoitus nostaa 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Biopolttoaineet luokitellaan sukupolvittain raaka-aineen, tuotteen ominaisuuksien tai valmistusprosessin mukaisesti. Ensimmäisen sukupolven biopolttoaineissa käytetään tavallisesti elintarviketuotantoon soveltuvia raaka-aineita. Toisen sukupolven biopolttoaineiden raaka-aineita ovat kasvi- ja puupohjainen selluloosa sekä jätteet ja tähteet, joita syntyy esimerkiksi teollisuustuotannosta. Kolmannen sukupolven biopolttoaineita valmistetaan kokonaan uusista raaka-aineista, kuten levistä. Ne eivät vielä ole kaupallisessa tuotannossa.

Esimerkiksi bioetanoli tarjoaa budjettivaihtoehdon ympäristöystävällisestä autoilusta kiinnostuneelle autoilijalle. Uusia etanoliautoja ei Suomessa enää myydä, mutta suuren osan etenkin vanhemmista bensiinikäyttöisistä ajoneuvoista voi muuttaa toimimaan myös etanolilla. Valtio tukee toimea 200 euron muuntotuella vuoteen 2021 asti.

Laakkonen

Katso lähin Laakkonen >>

FiksuDiili | Turvallisesti verkossa tai puhelimella

Huollot, renkaan vaihdot, autojen koeajot ja sopimusten allekirjoitukset hoidetaan mahdollisimman turvallisesti. Voit sopia myyjän tai huoltoneuvojan kanssa sinulle parhaiten sopivasta tavasta.